torstai 23. heinäkuuta 2015

Vätsärin reissun varusteet kuvissa ja grammanviilausta

Varusteet ylhäältä alas ja vasemmalta oikealle lueteltuna: Thermarest Solite L -solumuovi, Haglöfs 60 l rinkka, teleskooppivapa+kela, vieherasia, 1 litran pullo, kenttäpakki, taittomuki, tiskiharja, ensiapupakkaus/varustekorjaus, Thermarest AllSeason -ilmapatja, tarpin hyttysverkko, naruja, Cuben-tarppi, Quilt, vedenpitäviä pakkauspusseja, irtohihnoja, muistiinpanovälineet, tulitikkuja+sytkäri, lämpömittari, puukko, kompassi, kangaskartta, retkisaha, vessapaperi, kiilat, aurinkopaneeli ja kameravarusteet. Spork, hammasharja ja kännykkä jäi kuvasta pois.

Pakkailin eilen Vätsäriin lähtevät varusteet ja vaatteet tekemäni varustelistan mukaisesti. Linkki varustelistaan löytyy postauksesta "Vätsärin varustelista" klikkaamalla tästä. Klikkaamalla varustelistassa olevia linkkejä pääset lukemaan kyseisestä varusteesta tarkemmin.

Toinen kuva varusteista. Vasemmassa yläkulmassa oleva kasa kenkiä ei lähde mukaan.

Vaatteet vastaavasti lueteltuna: vaelluskengät, 3x sukkia, kevyet kesähousut, 3x alushousut, villasukat, anorakki, pitkät kalsarit, sandaalit, pipo, kaulaliina, 2 x intin pooloja, lierihattu+hyttysverkko, fleecetakki, vyö ja vaippaharso (pyyhe). Pohdin vielä tarvitsenko tuulenpitävät housut.

Tuollaisilla varusteilla ajattelin pärjäillä noin viikon maastossa. Painoa kaikilla varusteilla yhteensä on vajaat 16 kiloa ja noin kymmenen niistä on rinkassa. Lisäksi tulee tietenkin muutama kilo evästä eli ollaan lähellä 20 kilon lähtöpainoa. Palaan eväspuoleen todennäköisesti tarkemmin reissun jälkeen.

Sitten siihen grammanviilaukseen... Oma mielipiteeni on, että olennaisempaa oman terveyden, liikkumisen mukavuuden ja vammojen välttämisen kannalta on viilata grammoja itsestään kuin viikon vaelluksen varusteista. Mielestäni on täysin turhaa pohtia yksittäisen varusteen painoa, jossa kuitenkin puhutaan yleensä vain sadoista grammoista, jos kantaa 1-2 rinkan painoa vyötäröllään. Alentamalla painoaan riski erilaisille tapaturmille alenee ja liikkuminen muutenkin (vaikka sitten hieman painavamman rinkan kanssa) on kevyempää. Vähemmän tulee myös ylipainon aiheuttamia vaivoja, jotka voivat estää koko vaellukselle pääsemisen. Ultrakevyet varusteet myydään kaupassa kalliina, mutta viilaamalla grammoja itsestään säästää, koska ei tarvitse edes juurikaan syödä.

Otin kuukausi sitten tavoitteekseni "viilata" itsestäni 3 kiloa ennen tätä vaellusta. Onnistuin melkein. Hackers diet -sivusto, jonne olen kirjannut painoani melkein päivittäin, näyttää, että painoni on tippunut aikavälillä 21.6-23.7.2015 75 kilosta 72,3 kiloon. Jätin arkiaamuisin aamupalan pois ja muutin suurimmalla osalla lounaista suhteeksi 70/30, eli lapoin lautaselle enemmän salaattia. Muutaman kerran olen käynyt syömässä lounaaksi pelkän salaatin ja toisaalta muutaman kerran hampurilaisella. Nälästä en ole kärsinyt lainkaan, mitä nyt ennen lounasta on vähän jo alkanut hiukomaan. Painon pudottamista on turha ottaa liian vakavasti, vaan pienillä muutoksilla ruokavalioon voi kääntää painon laskuun ja samalla syödä terveellisemmin. Tietenkin liikunnan lisäämisestä on aina hyötyä ja pelkästään painon kirjaamisesta ylös näyttää olevan apua, kun tulee seurattua tarkemmin syömistään. 

Vaikka tuntuu, että laihduttamisesta on tehty kaikenmaailmankuurien kautta monimutkaista, niin käytännössä ihminen laihtuu silloin, jos hän syö vähemmän kuin kuluttaa.

Kuvaaja Hacker's diet -sivustolta. Punainen viiva kuvaa hakkerin laskemaa todellista painoa, jotka kone laskee päivän kohdalle syötetyn painon perusteella (valkoinen täplä). Keltainen katkoviiva kuvaa annettua tavoitearvoa.

keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Irroitettava hyttysverkko lierihattuun


Tilatessani Quilt-projektiin kankaita ulkomailta tilasin samalla myös pari pätkää erilaisia kevyitä hyttysverkkokankaita puolen metrin pätkinä. Ajatuksena oli valita niistä läpinäkyvin tuote ja tehdä siitä hyvin yksinkertainen irroitettava hyttysverkko lierihatun päälle laitettavaksi. Paulitarpin ötökkäverkkoon käyttämääni mustaa verkkoa (45 g/m^2) oli vielä jäljellä, mutta tuo oli liian tummaa ja läpinäkymätöntä käytettäväksi lähellä kasvoja, vaikka suurena pintana tarpin oviaukolla se onkin minulle riittävän läpinäkyvä. Nuokin hukkapalat tulivat kyllä käyttöön peittoprojektin untuvaosastojen väliseininä.

Valitsin tähän pieneen projektiin luonnonvalkoisen/beigen, 25 g/m^2 (155 reikää neliösentillä) verkkokankaan. Työaikaa tähän olisi kulunut ainoastaan puolisen tuntia, jos olisin kerralla ommellut oikean värisellä langalla. Käytin ensin liian tummaa lankaa ja päätinkin vielä ratkoa kerran kaikki saumat ja ompelin vaaleammalla uudestaan.

Tykkään käyttää pohjoisen vaelluksilla lierihattua, koska se suojaa kasvoja ja niskaa hyvin auringolta puuttomilla/vähäpuustoisilla alueilla. En kuitenkaan pidä siitä, että verkko on kiinteästi lierihatussa kiinni, joten kehitin sellaisen ratkaisun, jolloin verkon saa helposti paikalleen ja pois. 

Mittasin lierihatun lierin ympärysmitan ja leikkasin sen levyisen (+saumavarat) palan verkosta. Korkeussuunnassa en tehnyt vielä mitään muutoksia, koska olin tilannut kangasta vain puolen metrin pätkän. Laitoin verkon pystysuuntaisen sauman nuppineuloilla kiinni ja aloin sommittelemaan verkkoa hatun päälle.

Kavensin reikäkangasta neljästä kohdasta tasaisesti nuppineuloilla siten, että verkko tukeutuu lierihatun lieriin ja menee tiiviisti päähinettä vasten.




Leikkasin ylimääräiset kolmion muotoiset kangaspalat lierihatun päälle jäävästä osasta irti.


Tuon jälkeen puin hatun verkkoineen päähäni ja merkitsin nuppineuloilla etu- ja takareunan korkeuden. Jätin viitisen senttiä ylimääräistä, jotta verkko laskeutuu aina sekä niskasta että rinnalta kiinni eikä öttiäiset tällöin pääse iholle verkon ali. Merkittyäni laitoin verkon lattialle ja merkitsin linjan, jota pitkin leikkasin ylimääräisen osan alareunasta pois.

Alareunan leikkauslinja merkitty nuppineuloilla.

Ylimääräinen osa leikattu pois.
Tässä vaiheessa kaikki leikkaukset oli tehty ja piti enää vain ommella saumat kiinni ja huolitella kankaan ylä- ja alareuna. Lopputuloksena on kasvoille hyttyssuoja, joka vain vedetään tarvittaessa hatun päälle ja se laskeutuu tiiviisti lierin päälle. Muulloin verkkoa voi pitää lierihatun päälle rullattuna tai reisitaskussa jemmassa. Verkko ei taiteltuna paljonkaan tilaa vaadi. 

Tällä verkkomateriaalilla painoa tuli 11 grammaa ja materiaalien hinta noin 1,5 euroa.

Valmis verkko.

Verkko rullattuna lierin päälle.

Kasa verkkoa ja saumoja.

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Quilt-projekti: Kuvia valmiista retkipeitosta ja tekniset tiedot

Uusi untuvilla täytetty retkipeittoni on nyt pakkauspussiaan myöten valmis. Tässä lopulliset mitat:

Paino (weight): 624 grammaa (pakkauspusseineen), 614 g (pelkkä peitto)
Pituus (lenght): 1900 mm (tästä linkistä löytyy quiltin mittapiirros)
Leveys (width): 1400 mm (suurin)
Leveys (width): 1100 mm (pienin)
Mitat pakattuna (compressed packing size): 190 x 200 mm
Untuvan määrä (amount of down): 350 grammaa (tästä linkistä tarkat osastokohtaiset untuvamitoitukset)
Untuvalaatu (FillPower): 700+
Kangasmateriaali (fabric): Pertex Quantum 35 g/m^2
Teoreettinen mukavuuslämpötila (comfort temperature): -5 C
Ilmavuus/paksuus (loft/baffle height): 60 mm


Kuvia täkin yksityiskohdista:

Jalkopääty on nelikulmainen ja vastaa jalkaterien muotoa paremmin kuin pyöreä, jolloin pussi ei pyöri jalkojen ympärillä. Jaettu keskeltä kahteen untuvaosastoon.

Jalkapussin syvyys on noin 40 senttiä.

Jalkapussin alkupäähän on ommeltu kolmion muotoinen kangaspala kaksinkerroin vahvikkeeksi.

Jalkapussi sisäpuolelta. Peittoa voi yhtä hyvin käyttää näin päin.

Kolmiovahvike sisäpuolelta.

Kaula-aukon saa kuristettua kuminyörillä.
Tarranauha kaula-aukon sulkemiseen.

Koukkupuolen saa kiinni "itseensä" silloin, kun kaulan kohtaa ei tarvitse sulkea.

Tarranauha kiinnitettynä.


Kuminauhan nyörinkiristin on 6 mm nauhalla kiinni pussin saumassa.

Peitto ulkopuolelta.

Pakkauspussi. Tekemällä pakkauspussin jämäkankaista siitä tulee väkisinkin omaperäinen!

Pakkauspussi. Tekemällä pakkauspussin jämäkankaista siitä tulee väkisinkin omaperäinen!

maanantai 20. heinäkuuta 2015

Quilt-projekti: Työvaihekuvia 2 ja erilaisia tapoja sulloa untuvia pussiin

Kokeilin imurin avulla täyttää untuvaosastoja...
Loppuviikolla, olisiko ollut perjantai-iltana, vilttiprojekti jatkui untuvien laittamisella omiin osastoihinsa. Kokeilin höytyvien laittamiseen useampaa erilaista tekniikkaa. Tässä lyhyesti selitettynä käytetyt tekniikat.

Aluksi testasin Thermarestin iltatäytteisen alustan mukana tullutta alustantäyttöpuhallinta. Ajattelin, että tuolla voisi saada imaistua untuvia suoraan säkistä ja puhallin puhkuisi höytyvät letkua pitkin peitteen sisään. Asetin untuvapussin vaa'alle ja virittelin puhaltimen ja letkun valmiiksi, mutta hyvin nopeasti selvisi, että teho ei riitä alkuunkaan. Alustan täyttämiseen suunniteltu puhallin oli aivan liian hidas täyttöhommaan, kun minuutissa onnistuin vain noin gramman saamaan untuvia peiton sisäpuolelle. Hylkäsin työmenetelmän hitaana, vaikka hyvä puoli siinä olisi ollut untuvien tauoton virta.

Olin löytänyt aiemmin netistä videon, jossa joku laittoi untuvia makuupussiinsa imurin avulla. Kokeilin sitä seuraavaksi. Laitoin imurin putken jatkopalan väliin hyttysverkon ja imaisin putken sitä myöten täyteen untuvia. Onnistuin saamaan putkeen 7 grammaa untuvaa, kun hieman sulloin lopuksi. Untuvien piti lähteä imurin putkesta puhaltamalla täkin sisään, mutta niin ei tapahtunut, vaikka työnsin ilmaa keuhkoistani naama punaisena. Höytyvät olivat jumissa ja jouduin pitkällä tikulla työntämään untuvat sisään. Tämäkin tuntui liian hitaalta ja työläältä tavalta, tosin untuvia ei tässä vaiheessa vielä ilmassa leijaillut.

Kahdesta A4:stä tehty suppilo.
Kolmantena tein kahdesta A4:stä suppilon, laitoin sen untuvaosaston suulle ja aloin käsin nostamaan untuvia suppiloon. R a u h a l l i s i l l a  liikkeillä toimien tämä tuntuikin sujuvimmalta tavalta, vaikka jokunen untuva välillä karkasikin taivaan tuuliin. Lehmän hermoille oli tällä keinolla tilausta. Aluksi sain hädin tuskin gramman yhdellä kourallisella, mutta pikkuhiljaa onnistuin saamaan kerralla tiiviimmän nipun aikaiseksi ja parhaimmillaan yhdellä kerralla meni viitisen grammaa suppilon läpi. Tällä tavalla laitoin yhteensä noin 300 grammaa untuvaa pystysuuntaisiin osastoihin ja tämä tuntui näistä kolmesta kokeillusta itselle sopivimmalta tavalta toimia. Aikaa kului pari tuntia.


Pystysuuntaisten lokeroiden täyttämisen jälkeen sain blogin lukijalta vinkin (Postaus: Työvaihekuvia 1) tehdä A4 -paperista hylsyn, sulloa se täyteen ja sitten tikulla/puhaltamalla laittaa untuvat lokeroihinsa. Kokeilin tätä viimeisen eli kaulan kohdalle tulevan vaakasuuntaisen lokeron ja jalkapussin päätykappaleen täyttämisessä. Varsin oiva tapa toimia ja untuvahukka jää pieneksi. Yhteen A4 -hylsyyn sain parisenkymmentä grammaa untuvaa laitettua kerrallaan.

Viimeisen osaston täyttäminen menossa.

A4-paperista tehty hylsy täynnä untuvia.
Äsken sain ommeltua viimeiset isommat saumat ja periaatteessa tämä quilt on nyt hyvin pitkälti valmis, langanpätkien leikkaamista ja pakkauspussia vaille. Otan tarkemmat kuvat päivänvalossa pienemmillä ISO-luvuilla lähiaikoina ja arvioin samalla hukattujen untuvien määrää ja punnitsen lopputuloksen. Pussin tämänhetkinen paino on 614 grammaa.

Ensivaikutelma on, että tämähän on aivan loistava, mutta saapa nähdä mitkä ovat tunnelmat perjantaina starttaavan viikon Vätsärin reissun jälkeen...!

Jalkapussin päätypalaa kiinnittämässä.

Valmis quilt. Tarkemmat kuvat yksityiskohdista tulee myöhemmin.

perjantai 17. heinäkuuta 2015

Quilt-projekti: Työvaihekuvia 1

Ulkopuolen kangas teipattuna lattiaan ennen leikkaamista.

Eilen illalla/yöllä ompelin useamman tunnin sen jälkeen, kun olin hakenut kankaat postista. Satuin heräämään niin aikaisin, että ompelukone kävi vielä yhden tunnin aamullakin. Sain ompelut nyt siihen vaiheeseen, että yksi kylki täytyy vielä sipaista umpeen ja sitten jo alkaa se hauskin osuus, eli untuvan sullominen peitteen sisään. 

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että materiaalivalinnat ovat onnistuneet oikein hyvin ja mitatkin ovat ensimmäisten kokeilujen perusteella sopivat, mutta paljon tuossa on vielä tekemistä. En tässä vaiheessa ala tarkempaa työselostusta kirjoittamaan, antaa kuvien puhua puolestaan. Se selostus tulee ehkä sitten myöhemmin. Ainakin siinä tapauksessa, jos muillakin löytyy kiinnostusta tehdä omansa ja tarvitsee vinkkiä...

Nyt, kun pääosa kuoren materiaaleista on ommeltu kiinni ja puuttuu enää päätykappale jalkopäädystä, kiristysnyöri pääntien kohdalta, muutama kymmenen metriä lankaa ja untuvat sisältä, on peitteen paino 244 grammaa. Untuvaa tulee sisään 350 grammaa eli jonkun verran yli 600 gramman menee lopputuotoksen paino.

Sisäpuolelle jäävä musta kangas "kaavana". Maalarinteipillä pysyy hyvin kankaat paikallaan.

Sisä- ja ulkopuoli leikattuna. Tässä kiinnitetään untuvaosastojen väliseiniä.

Nuppineuloja kannattaa laittaa tiuhaan, jotta tulee ommeltua verkkokaistale suoraan.

Väliseinät viimeisiä ompeluita varten kiinnitetty ulkopuolen kankaaseen.

Sitten yksi kerrallaan väliseinät kiinni sisäpuolen kankaaseen. Haastavaa!

Jalkopäädyn ompelin umpeen, jotta voin joskus tarvittaessa purkaa jalkapussin ilman, että untuvat pöllähtävät peitosta ulos.

"Hain evä" tulee vahvikkeeksi jalkapussin ja avoimen peiton liittymäkohtaan.

Kiinnityslenkki.

Untuvaosastojen toinen pää on vielä auki. Tuosta untuvaa sullotaan kuhunkin osastoon oikea määrä sisään.

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Quilt-projekti: Untuvaosastojen välikankaiden leikkaaminen


Joskus tulee tunne, että minunkin päässäni liikkuu muutakin kuin tuo lautasia yhteen hakkaava apina. Tähän asti on kuitenkin pian palautettu takaisin maan pinnalle.

Nyt tuo tunne tuli, kun olin aloittamassa leikkaamaan quilt-projektiini untuvaosastojen "väliseiniksi" tulevia hyttysverkkosoiroja. Arvaa kuinka monta metriä noita väliseiniä täytyy ommella tekeillä olevaan retkipeittoon? Voit silmäillä vaikka tätä täkin mittapiirrosta edellisestä postauksestani ja arvata jotain. Vastaus löytyy tämän lopusta.

Tätä miettiessä mieleen juolahti kokeilemisen arvoinen tapa tehdä sama asia; voisin leikata oikean levyisen kangaspalan, rullata sen ja leikata siitä lyhyitä pätkiä, jonka jälkeen rullan avaamalla minulla olisi käsissäni oikean levyisiä kaistaleita verkkoa valmiina ommeltavaksi kiinni täkin sisä- ja ulkokankaaseen.

Sama vaiheittain kuvien kanssa:

1. Leikkaa oikean levyinen pala verkkokangasta ja rullaa se.

2. Oikaise kankaan reuna leikkaamalla sentti-pari pois.

3. Leikkaa rullalta tarvittava määrä oikean levyisiä kangassoiroja saumavarat huomioiden (minun tapauksessani 8 cm).

4. Avaa ensimmäinen rulla ja varmistu oikeasta pituudesta ja leveydestä.

5. Leikkaa rullalta loputkin kangassoirot.

Vastaus alussa esittämääni kysymykseen: suunnittelemani quiltin untuvien osastointiin tarvitaan reilut 15 metriä hyttysverkkoa. Tämä tarkoittaisi aika paljon viivan vetämistä kankaalle ja häyskimistä saksilla. Tällä tavalla leikkaamista tuli murto-osa 15 metristä eikä tarvinnut vetää kankaaseen yhtäkään viivaa. Sama tekniikka toimii myös muiden kapeiden kangaspalojen leikkaamiseen.



Huomisiltana vihdoin viltin tekeminen pääsee kunnolla vauhtiin. Tänään tuli pakettikortti ja polkaisin muutaman kilometrin matkan postiin. Ojensin kortin postin työntekijälle ja hän näytti kortista päivämäärää "paketti noudettavissa 16.7". Tosiaan, tänään eletään vasta viidettätoista...

Quilt-projekti: Mittapiirros

Quiltin mittapiirros (sama Drivessä tästä linkistä) / Quilt dimensions / Quilt sizing
Kangas- ja untuvapakettia odotellessa piirsin quiltista mittapiirroksen, joka menee toteutukseen. Alustavaan suunnitelmaan (Postaus: Viltin suunnitelmia ja materiaalipohdintaa) verrattuna isoimpana muutoksena tuli suurimman osan untuvaosastoista kääntäminen vertikaaliseksi horisontaalin sijaan. 

Päätös kääntää untuvaosastot pystyyn oli puhtaasti päättelytyön tulos. Oletuksena on, että nyt voin helposti laittaa halutessani hieman enemmän untuvia peiton pääliosaan, joka on olennaisin eristävyyden kannalta, koska lämpö nousee ylös päin. Pystysuuntaisilla untuvaosastoilla vältyn myös siltä teoreettiselta tilanteelta, että untuva "valuisi" pois keskeltä kohti reunoja. Untuvan määrä eri osastoissa on vielä laskematta. Laskenta täytyy suorittaa kunkin osaston tilavuuden perusteella. Vaakasuuntaisten untuvaosastojen etuna olisi ollut se, että jalkopäätyyn olisi helposti voinut laittaa enemmän eristettä, jos jalat ovat helposti palelevaa sorttia.

Kaulan kohdalle tulevan viisteen yläpuoliseen osaan teen horisontaalin untuvaosaston. Tämä on lähinnä ulkonäköseikka, mutta myös untuvan sullominen peitteen sisään on helpompaa tasalevyisiin pystysuuntaisiin osastoihin kuin sellaisiin, jotka kapenevat yläpäästään viisteen kohdalla. Samalla pystyn tekemään tuon kaulan alueen eri värisestä kankaasta, jos haluan sellaisen tehdä. 

Umpeen ommeltavan jalkapussin suunnittelin nyt hieman lyhyemmäksi (noin 40-45 senttiä). Tämä siitä syystä, että tällöin peiton alle meneminen on oletettavasti helpompaa. Peiton reunaan tulee lenkkejä, jotka mahdollistavat peiton reunojen kiinnittämiseen toisiinsa esimerkiksi naruilla makuualustan alapuolelta.

Mitat on ilmoitettu piirroksessa milleinä ja (tuumina").

Kankaiden leikkaamista on jo sen verran aloitettu, että leikkasin untuvaosastojen jakoa varten hyttysverkosta oikean levyisiä soiroja, kun tuota kangasta löysin riittävän määrän vanhojen projektien ylijäämistä. Välähti hommaa huomattavasti yksinkertaistava työskentelytapa mieleen, jolla pystyin nopeuttamaan hommaa vähintään puoli tuntia. Kuvasin työvaiheet ja julkaisen kuvat omassa postauksessaan myöhemmin.